Ohje terälehtikassiin

Tai ehkä olisi oikeammin sanoa pari vinkkiä, sillä tästä ei suinkaan seuraa tarkka kuva-kuvalta ohje. Näin aikaisin aamulla en kykene edes yrittämään mitään niin täydellistä...

Kassia varten virkataan ensin kaksi halutunkokoista ympyrää. Aloitin sulkemalla 6 kjs ps:lla renkaaksi, johon tein 14 ks. En sulkenut kerroksia, vaan tein työn pylväillä spiraalina. Virkkaa pylväät vain edellisen kerroksen silmukan takareunasta ja lisää joka kerroksella 14 pylvästä( lisäykset: 1. krs: tee 2 p joka ks:aan, 2. krs: tee 2p joka toiseen p:een ja 1p joka toiseen, 3.krs: tee 2p joka kolmanteen p:een ja 1p niihin väliin jääviin jne)

Jos kassiin haluaa syvyyttä, niin tee 2. ympyrästä ensimmäisen kokoinen ja jatka virkkaamalla kaksi kerrosta(tai niin monta kuin haluat) pylväitä tekemättä enää lisäyksiä.

Terälehdet tehdään niihin silmukan etureunoihin, jotka jäivät näppärästi näkyviin.
Aloita keskeltä ensimmäisestä mahdollisesta silmukasta. Virkkaa yhteen silmukkaan 8p, jätä 2 s väliin, 1 ks, jätä 2 s väliin, seuraavaan silmukkaan taas 8p. Kierrä koko rinki. halutessaan voi terälehdet vielä reunustaa eri värisellä langalla.

Yhdistä ympyrät ja tee mieleisesi kannin/kahva/hihna :)

Koittakaa ottaa selkoa ja kysykää, niin minä sitten koitan vastailla heti koulun jälkeen. Nyt painun ihmeelliselle opintielle!

Koukutut lapaset

Tämä tumppupari on ensimmäinen kokeiluni kokuta ympyrää käyttäen kahta eri lankaa. Hauskat ja todella lämpöiset tumput sitten syntyikin. Nämä menee omaan käyttöön, kun ovat kerran ne kokeilukappaleet ja sitä kautta hiukan krouvit.

Lankana Nallen aloeveraa kaksinkertaisena ja Filo Blu:n Nicolettaa. Olivat niin joutuisat tehdä, että näitä syntyisi varmaankin kolme tai neljä paria iltapäivän-illan aikana, jos oikein tomerasti antaisi koukun heilua ja lanka olisi tälläista paksuhkoa.

Olisikohan tässä sellainen jämälankojen hukkaamisjuttu? Taidan ottaa ja kokeilla.

Villaisia terälehtiä

Tänä aamuna herätessäni pursuilin normaaliakin isommin energiaa ja sormissa kihelmöivää tekemisentarvetta. Ihailin kaunista aamunkoittoa kahvimukin reunan yli ja totesin, että nyt jos koskaan käytän innostuksen todella hyödyllisesti. Nostin pääteltävien töiden korin sohvalle ja yksi kerrallaan pistelin menemään töitä valmiiksi! Voi miten palkitsevaa onkaan nyt ihailla langanpäättömiä tekeleitä. Iso kasa joululahjoja onnistui jo höyryyntymään ja odottaa nyt pingotuksessa kuivumistaan ennen pakettiin sujahtamista.

Tämä terälehtikassi valmistui heti seuraavana päivänä edellisen kassin jälkeen. Nyt sain sen vihdoin kuvattua ja laitettua tänne esille. Kassi on halkaisijaltaan noin 35 senttiä. Lankana käytin seiskaveikkaa ja jotain mitälie pörröisempää keränloppua noihin reunoihin.

Loistavan ihanaa lauantaita!

Terälehtiä kassissa

Minulla on epämääräinen muistikuva, että jossakin vanhemmassa käsityölehdessä olisi ollut tämäntyyppisen kassin ohje. En kuitenkaan löytänyt sitä pienellä selailulla, joten vedin kassin hatusta :)

Pohjaksi virkkasin ympyräkassin spiraalina takareunoista ja sitten tein nuo terälehdet etureunoista. Hihnan halusin olevan niin pitkä, että kassin saa kaulan ja olan ympäri roikkumaan lanteelle. Hihnaan virkkasin kolme ketjusilmukkapötköä, jotka sitten letitin yhteen.
Lankana on Zeldan ihanianihania värjäyksiä.

Kassi on jotakuinkin 20 cm halkaisijaltaan, eli pikkutavaroille passeli. Uudistin tekeleen heti Tampereen kädentaito-messuilla, jossa tämä pikkuinen herätti yllättävästi kiinnostusta ja kysymyksiä.

Toinen, hiukan suurempi on jo hihnaa vaille valmiina. Jostain syystä näitä pienempiä töitä pitää aina tehdä muutama putkeen.

Messuhankintoja

Mahdottoman hauskan ja inspiroivan messureissun saaliina tuli hankittua kaikenlaista kivaa ja tarpeellista sekä aimo pläjäys joululahjuksia. Ruuhka oli puolenpäivän jälkeen hurja, onneksi menimme heti aamusta roikkumaan jo valmiiksi ovenkahvaan, niin onnistuimme kiertämään melkein koko C-hallin kohtuullisen väljästi ja rauhassa.

Lankaa kertyi ostoskasseihin jotakuinkin 4 kiloa tai ehkä vähän yli, en ole uskaltanut laskea täsmällisemmin :)  Enkä oikein kehtaa riehaantumiseni tuloksia tänne edes kuvata... Eilisilta meni uusia lankavyyhtejä ja -keriä silitellessä aika rattoisasti. Joululahjoiksi löysin ihania juttuja, joita en tänne nyt kuvaa salaisuuden säilyttämiseksi.

Itsekkäästi itselleni ostin nämä kauniit nauhan- ja nyörintekolevyt Alice A:n osastolta. Etukäteen olin päättänyt hankkia neuleharpun messuilta ja kuinkas ollakkaan, samalta osastolta sitten tilasin ison puisen neuleharpun. Kyllähän ihmisellä pitää kaikenlaisia käsityövärkkejä olla, eikö vaan?

Kallomaijan pöytä pysäytti minut täysin. Tämä kolikkokukkaro oli niin saatava. Pussukka on sen kokoinen, että sinne sujahtaa niin kortit, kännykkä kuin muukin pikutavara yhtäaikaa.

Jalat väsyneinä, mutta mieli virkistyneenä ajelimme messuilta illanhämyssä kotiin. Kyllä olikin kiva reissu!

Edit:
Kehtaisinko kuitenkin vähän vilauttaa lankaläjää, sillä aika kohtuullisena pidän tätä määrää vielä. Tässä pari lankahankintakuvaa, Cindyllä ja ilman :)

Messuille messuille!

Hei kaikki ihanaiset! Meinaan viettää koko huomisen lauantaipäivän Tampereen kädentaitomessuilla, aika yllättävää vai mitä :)  Olen luvannut itselleni, että jos ostatuttaa niin siitä vaan, ilman mitään päänsisäisiä mutinoita liian täydestä lankahyllystä tai opiskelijan laihahkosta lompuukista.

Jos lauantai on teidänkin messupäivä, niin saatetaan vaikka törmäillä :) Olisi aika kiva juttu saada mukaville blogitutuille ihan kasvotkin :)
Kiskaisen päälleni todennäköisesti tuon pinspiraation herättäjän, niin siitä tunnistaa ja voi tulla jutuille jos haluaa.

Käsityörintamalla on viikon varrella valmistunut useampiakin juttuja, luentojen lomassa. Koitan saada päättely-inspiksen päälle niin pääsen kuvaamaan näpertelyt tänne blogiinkin. Mutta nyt messumeininkeihin!

Torkkupeitto ja kuvaamisen haasteet

Sain alkuviikosta torkkupeiton valmiiksi, silittelin ja taputtelin sitä tyytyväisenä ja päätin ommella siihen vielä muutaman kukkasen somistukseksi.

Ommellessa totesin, että kyllähän tämä peitto on jopa niin kiva, että se ansaitsee vielä hapsureunat. Eilisen päivän hapsuja väkertäessäni ehdin kyllä jo miettiä muutamankin kerran päätöksen järkevyyttä, mutta valmista tuli ja tekijä oli entistä tyytyväisempi lopputulokseen.

Kovalla tohinalla kaivoin kameran esiin ja ajattelin pikaisesti napata yhden, korkeintaan kaksi kuvaa ja tuutata ne nopeasti blogiin. Heh. Kuvia tuli otettua varmaankin tusina, eikä niistä yksikään ole täysin mieleinen. Oikeesti hei, miten te taitavammat kuvaajat sen oikein teette? Peiton kuvaaminen niin, että se näyttäisi kokoiseltaan ja näköiseltään ei olekaan helppoa.

Seurustelee muiden lämmittimien kanssa:

 Lötköttää sohvan reunalla:

Ottaa asentoja lattialla:

Roikkuu laiskanlinnan selässä ja rintamuksilla:

Peitto on luonnossa isompi kuin kuvat antaa ymmärtää, sen sisään kääriytyy yksi viluinen aikuinen ihan helposti. Lankoina käytin vajaita keriä kaikenlaisia villoja ja villasekoitteita. Painoa kertyi liki kaksi kiloa. 

Pitkä(hkö) pipo ja lapaset

Viime kouluviikon saldoa ovat nämä. Tein ensin palmikkolapaset ja loppulangan päästelin pipoksi. Pipon pituus määräytyi siis langan loppumiseen. Pipo on juuri sellainen lörttänä, joita tuntuu nuorisolla edelleen olevan käytössä. Saa nähdä, jääkö tämä setti omaan käyttöön(eli siis kehtaanko laittaa nuorisopipon päähäni :) vai meneekö lahjoitettavien pinoon.

Lankana jälleen Zeldan superihana värjäys nimeltä Nokipoika, jonka pohjalankana on No 1 Happy Strick (joka ei ole minulle entuudestaan tuttu edes nimenä). Lanka juoksi kivasti, joten sitä oli ilo neuloa.

Huivi sekatekniikalla

Hiljaiseloni blogimaailmassa saa katkoksen. Sain aamulla pääteltyä ja supsuteltua tämän huivikokeilun oikein kuvauskuntoon saakka. Huivi on todellakin kokeilu, tätä voisi jopa kutsua freestyle-huiviksi.
Kaikki alkoi siitä, kun yhdestä laatikosta käteeni sattui pitsihaarukka. - Hmm, enpäs ole hetkeen mitään haarukoinutkaan, tuumasin ja aloin haarukoimaan :)
Huivissa on haarukoitujen kerrosten lisäksi neulottuja osuuksia ja enhän tietenkään malttanut pitää myöskään virkkuukoukkua erossa tästä iloittelusta. Lankana on Zeldan taitavissa käsissä värjäytynyttä Semisockkia, nimeltään Zahra.

Huivi ei ole varsinaisesti oikein minkään mallinen, mutta sen saa päällensä hämmästyttävän monella tavalla :)
Kiva kokeilu, tätä voisi jopa jalostaa ajatuksenkin kanssa.