Päivät vilahtavat kuin siivillä etätehtävien parissa. Eilen ehdin sen verran nenääni ulos pistämään, että aloitin vanhojen omenapuidemme leikkaamisen. Yksi on melkein tehty, 11 jäljellä... :) Puita ei ole ilmeisen pitkiin aikoihin järjestelmällisesti hoidettu ja leikattu, niinpä pääsen toteuttamaan koulussa saatuja leikkuu-oppeja samoin tein kotipihassa, mikäs sen parempaa oppimista!
Rautalangasta vääntelin ja punoin tuollaisen korin. Lankoja, metallihelmiä ja työtunteja meni paaaljon, mutta tuossakin työssä mukavaa on tekeminen ja edistymisen kyllä näkee koko ajan.
Viikonloppuna matkamittariini kilahti taas vuosi lisää. Hassua miten lapsena syntymäpäivien väli tuntui ikuisuudelta ja nyt ne vilahtelee aika haipakkaa, noh, sellaista se vaan on :)
Tässä kuvassa lahja"saalistani". Kummasti läheiset niin tietävät, millä minut saa hyrisemään tyytyväisyydestä.
Tässä vielä pari kuvaa tuosta rautalankakorista
Tänään pinnaan sen verran opinnoista, että kylvän kurpitsat esikasvamaan ja koulin persiljan, venäläisen rakuunan sekä sitruunamelissan ruukkuihinsa. Aurinkoisen ihanaa tiistaita!
5 kommenttia:
Onnittelut vuosipäivästä!
Voin lohduttaa, että ne joskus ikuisuudelta tuntuneet, muuttuu vuosien myötä "joko taas on mun synttärit" päiviksi.
Ihana tuo kori, on siinä saanut vääntää kerran jos toisenkin!
Hauska kori :). Ja onnea. Ja ihan tosi, kyllä ne vuodet vilistävät jatkossa vielä nopeammin :D.
Onnea! Kori on mielestäni hieno.Sellainen kevyen kepeä, vaikka onkin rautalankaa.
Onnittelut!
Mulla on samanlainen puinen kulho :-)
Olen kokeillut myös tuota rautalangan vääntämistä, mutta en sitten siitä innostunut mitenkään erityisesti. Ehkä kokeilen uudestaan.
Kiitos onnitteluista! Koukkuunnuin rautalankahommiin Vanajaveden opiston kurssilla. Ope oli mielettömän hyvä ja sain perustekniikat haltuun kivuttomasti. Suosittelen väännöksiä lämpimästi :)
Lähetä kommentti