Sadonkorjuu ja säilöntäkaaos

Otsikko ehkä selittää viikon mittaisen hiljaisuuteni. Ei ole käsitöitä esiteltäviksi, kun aika menee ihan johonkin muuhun puuhasteluun. Viikon saldona on Olga-sukat, joista toinen on valmis ja toinen kantapään paremmalla puolella :)
Olen kerännyt puuterhastamme yli 50 litraa vadelmaa(useampia punaisen lajikkeita sekä keltaista), vasta 40 litraa punaherukkaa, noin 35 litraa mustaherukkaa, kymmenisen litraa karviaista, 20 litraa valkoherukkaa, kymmenittäin kesäkurpitsoita, hurjan määrän chilejä ja tomaatteja... en taatusti edes muista kaikkea.
Marjoja on tänäkin vuonna taas niin paljon, että kaikkea ei vaan edes pysty keräämään talteen.

Mehumaija, kuivuri, hillokattila ja etikkakattila ovat huolehtineet keittiön "musiikista" pihinöillä, porinoilla, hurinoilla ja pulputuksillaan :)
Maijasta on tähän mennessä herunut noin 50 litraa mehua erilaisina kombinaatioina, hillokattilat ovat pulpautelleet sisuksistaan mustaherukka-vadelma hilloa, karviais-, mansikka-, vadelma-, mustikkahilloja yhteensä en edes tiedä, noh, aika paljon :)
Etikkaisia olen vasta aloitellut: chili-kesäkurpitsaa tuli 10 litran kattilallinen, sipuli-tomaattia samanmoinen ja nyt puhisee pienet vihreät tomaatit liedellä.

Yrttimaalta olen kuivannut venäläistä rakuunaa kohta 2 litran umpiotölkkiä piukkaan pakattuna, basilikoja suloiseksi sekasotkuksi n 1 litran purkin, mäkimeiramia saman verran. Toki kuivasin joutessani myös ison purkillisen mustaherukan ja vadelman lehtiä talvi-iltojen ratoksi. Vielä odottaa kuivuriin pääsyä korianterit. Kohtahan sienet valtaavat kuivatuspaikat, joten nämä on saatava alta pois.
Kuten varmaan arvaattekin, myös talouden kaikki pakastimet alkavat olla jo enemmän täysiä kuin tyhjiä...

Mieli tekisi mennä metsään mustikoiden, kanttarellien ja superherkkujeni mustien torvisienten etsimisreissulle, kunhan höpsö säilöntähirmu osaisi ottaa sen hetken itselleen. Ettei käy kuten viime vuonna, jolloin myöhästyin siitä vähäisestäkin metsän sadosta.

Ihanaa, kun hullu keräämis- ja säilömisvietti valtaa ihmisen! Jaksan nauraa itselleni vuosi toisensa jälkeen :)

Taimia ja KYHäilyä

No niin, kivat ylppärijuhlat tuli juhlittua, vaikka liivi ei ihan ehtinytkään valmistua päälle asti :)
Menomatkalla sain sen melkein valmiiksi, mutta olin jättänyt reunapitsin ohjeen kotiin, niinpä liivin tekele jäi autoon kässäpussiin häpeämään. Paluumatkalla keksin, että tarvitsen tietysti liiville kaveriksi (yllätys?) kassin ja aloitin virkkaamisen välittömästi samalla ympyrämallilla kuin edellinenkin kassi tuli tehtyä. Tässä siis KYH #4

Kävimme eilen ystäväni kanssa kukkahattutätien kesäretkellä Forssassa. Aloitimme tietysti taimimyymälästä, jossa vierähtikin sitten tovi :) Ostokset jäivät kuitenkin molemmilla erittäin maltillisiksi. Mukaani tarttui 6 kpl euron perennoja. Kaikki perennat ovat valkoisia, sillä olen erityisen viehättynyt valkoisiin kukkiin. Lisäksi tarvitsin yhden köynnöshortensian kiipeilemään ovenpielen omenapuuhun ja pari-kolme yrttiä tietysti sekä sitten se varsinainen reissun päätarkoitus: Rusotuomipihlaja Härkätien herkku!
Tietty kävimme herkuttelemassa lounaan kiinalaisessa ja sitten tutkimme pari mainiota kirppistä, pääasiassa kassilöytöjä tehden :) Ihana päivä, kiitos ystäväni!

Täällä ollaan!

Hei kaikki ihanat blogiystävät, palasin taajuuksille viikon paussin jälkeen. Puutarha on pitänyt tämän multasormen niin tiiviisti otteessaan, että olen suorastaan laiminlyönyt blogimaailmaa. Käsityöt on tällä hetkellä enimmiltään lepo, ainoastaan kesäkassi-vaihdon kassi on valmistumaisillaan. Kesäkassia kun ei saa vielä esitellä, niin laitanpa sitten muutamia nappasuja pihalta:

Luumut kukkivat kovin kauniisti ja kriikunat tulevat hyvää kyytiä perässä. 

Omenat ja kirsikat ovat jo myös selkeästi aloittaneet kukkimis-mietinnät.

Jalomaaraimen piskuiset taimet kukkivat hyvinkin pontevasti hempeän vaaleanpunaisen sävyissä.

Harmi, että tänään on näin suttuinen sää, kuvatkin ovat hiukan värittömän haaleita. 

Talvivalkosipuleista on tulossa yksi uusimmista suosikeistani. 

Näin komeita kavereita täällä kasvaa! 

Rivistöä on jo tietysti harvennettu ruokapatoihin runsaasti :)  Njam!

Sen jälkeen kun pistelin sipulit maahan, olemme päivittäin ottaneet lintuarmeijan kanssa yhteen. Linnut luulevat, että pöytä on herkuilla katettu. Todettuaan pahan maun, ne paiskovat sipulit käytäville.

Minä sitten nöyrästi painelen sipulit takaisin penkkiin. Huoh.  Nyt tämä meininki on sentään rauhoittumassa ja sipulit ovat uskaltaneet lintuja uhmaten kasvattaa hiukan vihreääkin :)   Olisi vaan niin pitänyt peittää harsolla nämäkin pikkuiset, niin moni harmi olisi jäänyt kokematta. 

Noh, ensi vuonna sitten muistan tämänkin...

Lantturivikin alkaa muotoutua. 

Savisesta maasta ponnistaa pikkutaimet hämmästyttävän tomerina. Way to go!

Raparperit ovat hyvällä alulla. 

Ihan vielä en mene verottamaan kiisseliaineita, 

vaan annan kompostia ja odotan isommaksi kasvamista.

Puutarhassa aika lentää siivillä. Ennenkuin huomaakaan, on tullut tehneeksi ympäripyöreän työpäivän. Kahvikupin kanssa on mukava saapastella katselemassa työnsä tuloksia ja suunnitella seuraavan päivän puuhasteluja. Mieli on rauhallinen, olo seesteinen ja koko maailmankaikkeus hymyilee :)

Koulutyöt etenevät hyvin. Olen aikataulussani, ehkä jopa hiukan edellä suunnittelemaani. Mikäs se on lukiessa, kun aiheet ovat mielenkiintoisia ja motivaatio korkealla. Nyt on työn alla pari kasvibiologian esseetä ja kahteen tenttiin lukemista. Yhden kontaktiviikon jälkeen alkaa 10 viikon työssäoppimisjakso, jolloin varmaankin kerron Iso-Hiiden kartanolta kuulumisia.

Ystävät, nautitaan elämästä!

Kuistin kuulumisia

Tomera puutarhapuuhastelija on saanut jo jotain ryytimaalla aikaiseksikin :) Sipulit on pistelty joka toiseen riviin porkkanoiden kanssa vanhalle perunamaalle. Lämpöpenkeissä on kylvettynä jo palsternakkaa, mustajuurta, kaurajuurta, kolmea eri kyssäkaalia, hillo- ja pillisipulia. Uusi perunamaa on kääntynyt miehen ja jälkikasvun toimesta jo kohta valmiiksi ja voivat sitten siirtyä jatkamaan kasvimaan laajennuksen kanssa :)

Alkuviikosta kylvän lämpöpenkkeihin nauriit, lantut, pinaatin, kuminan, korianterin ja osan punajuurikkaasta. Esikasvatustaimet on koulittu jo useampaan otteeseen ja etenkin kurpitsat, paprikat ja chilit alkavat olla hurjan kokoisia. Vielä pitää malttaa, liian aikaisin ei auta niitä muovihuoneeseen viedä.

Kuistilla rehottaa kurkut kukassaan ja yrtit ihan muuten vaan. Cantaloupet aloittavat jo kattoa kohti kiipeämisensä ja muut melonit tulevat hissukseen perässä :) Kohta on kuistin viidakko valloillaan. Pian alkaa oikeasti se aika, josta olen täällä asuessamme haaveillut. Muutan käsitöineni ja kirjoineni kuistille nauttimaan elämän ihanuudesta ja yrttien hyvää tekevistä tuoksuista.

Kurkut on innostuneet kukkimaan jo ja mikäs siinä harson suojassa kuistilla on kukkiessa. Viime vuonna kurkuissa oli jo 2-4 cm hedelmät, kun kiikutin ne varovasti muovihuoneeseen. Tänä vuonna ajattelin antaa niiden jäädä asumaan kuistille ja köynnöstämään kivan verhon ikkunarivin eteen :)

Keittiötarhan kevätilme

Puuhastelin eilen koko päivän keittiötarhassa. Aurinko lämmitti, linnut tsirpittivät ja kissat sekä mies osallistuivat tomerasti hommiin. Kyllä olikin leppoisaa ja mukavaa. Päivän tuloksena sain jonkinmoisen osan keittiötarhaa jo kevätkuntoon. Keräsin rikkaruohojen alut pois, ropsauttelin kanankakkaa ja puutuhkaa ja kärräsin kuormatolkulla uutta multaa lavoihin. Lavoissa on paljon kompostia pohjilla, joten pikkuhiljaa kompostin palaessa pinta painuu. Lämpöpenkit harsokatolla on kyllä tosi oivallinen juttu. Ne nopeuttaa kasvunalkua, pidentää kasvukautta ja kasvikset senkun vaan olla möllöttävät tyytyväisinä niissä harson alla. Ötökät ei pääse tihutöihin ja kosteus pysyy tasaisempana. Niittailin harsot lavojen mittaisiin rimoihin kiinni(reilusti pussille) ja sitten toisen riman kiinni lavaan. Toiselle naulasin ja väänsin pari pitkää naulaa koukuiksi vastakkaiseen laitaan, joten harso on helppo nostaa.

Muovihuone oli jo täällä, kun muutimme. Heppoisen oloisen rakennelman näköiseksi se on kestänyt pellonlaidassa mahdottoman hyvin. Viime vuonna uusittiin muutamasta kohtaa muoveja, muuten on saanut vaan rauhassa kasvatella chilejä, paprikoita, tomaatteja, kurkkuja, munakoisoja...
Haaveilen isommasta kasvihuoneesta tai sitten huone nro kakkosesta. Aion vielä tämän kevään nimiin tehdä asialle jotain. Todennäköisesti nikkaroidaan ihan itse se toinen huone.

Laittelin pavuille jo valmiiksi kaaret, tolpat ja ritilän, että muistan sitten istutustohkeissani varmasti sen, miten viljelykierron suunnittelin. Tuo vanha amme kasvarin edessä on tähän asti toiminut kasteluvesialtaana. Nyt oli talvi tehnyt sille tepposet ja pohjasta oli lohjennut isoja paloja. Eipä mitään, täytin sen kompostilla ja mullalla ja istuttaa pläjäytän siihen ehkä kurpitsan tai kesäkurpitsaa tai vaikka avomaankurkkua, ei voi vielä tietää.
Kyllä puutarhassa sitten vaan on ihmisen niin hyvä olla, ihana päivä myyristä huolimatta :)

Kevät toi kevät toi myyräset...kevät toi kevät toi kontiaiset...

Otsikon asiavirhettä heti korjatakseni: kevät toi näkyviin myyrien ja kontiaisten mylläämän pihamaan.

Loputkin lumet on sulaneet ja paljastivat kohtalaisen lohduttoman näyn pihaltamme. Myyrien kuppikunnat ovat mellastaneet surutta pitkin pihaa.

Motkotin tuohduksissani asiaa hyvälle ystävälleni, joka totesi, että haraa vähän tasaisemmaksi ja kylvä niitä unikkoja valmiiksi muokattuihin penkkeihin :)

Toteamus laittoi asiat jälleen mittakaavoihinsa ja tuntuu niin hyvältä, että otan ja toteutan idean. Unikkoja siis.

Tässä alkuun hiukan erilaisia kevätkuvia.

Jotain on sentään säästynyt myyriltäkin. Muutamia kevätkukkia ja perennanalkuja jo pönkii tomerasti paistattelemaan auringossa.

Tottakai nämä myyräbileet harmittaa, mutta vielä niiltä on onneksi jäänyt kasvimaa-alue kokonaan huomiotta. Toivon kovasti, etteivät siine puolelle pihaa ikinä löydäkään :)

Päivä puutarhamessuilla

Voi ihanuutta, tänään alkoi puutarhamessut pääkaupungissa! Hetihän sinne piti itsensä laittaa ja aamusta tietysti, ettei vaan menetä hetkeäkään :) Lähtötohinoissa jäi kamera kotiin, se hiukan harmitti, mutta ilmankin sitten tuli pärjättyä. Kiersimme hallin rauhakseen, kaikkea mahdollista hämmästellen ja tutkien. Messuilla on mukavaa, kun seura on samanhenkistä, eikä kiire kiukuttele kantapäillä.
Ostoksia tuli tietysti tehtyä, mutta mielestäni pysyin kohtuudessa ja osoitin jopa merkittävää itsehillintää useammankin osaston julmettujen houkutusten edessä.

Iloisesti pihalla-paidat oli tietysti saatava, kevätkukkanen myös, siemenistä oli hurjia tarjouksia, joista sitten yhteen sorruinkin ja yrttejä...

Yrttejä oli siis saatava lisää. Näiden siemeniä minulla ei ollut ja nyt olisi jo esikasvatuksen aloittaminen myöhäistä-perustelin itselleni, kun jonotin kassalle.

Kassiin pakattiin siis curry, sitruunatimjami, laventeli ja laakeri.

JA sitten:

Secret garden oli myymässä Garden girl-tuotteita. Hintoja opiskelijabudjetin näkökulmasta haukoteltuani huomasin tarjoushyllyn, jossa oli mm valikoimista poistuvia haalareita.

Tämä oivallinen työhaalari maustettuna suloisilla kuvilla oli niin pakko ostaa:

Pitkä, mutta mahdottoman antoisa päivä on plakkarissa ja mielessä pyörii huima määrä uusia ideoita.

Loppuilta meneekin sitten esitteitä plaratessa, ikkunaostoksilla tavallaan :)

Haaste vastaanotettu :)

Sain hauskan haasteen, jonka mielihyvin vastaanotin, kiitos Lila! Tässä vastaukseni:

1. Mikä panee sinut nuolemaan sormet?

Paheistani hallitsevin ja samalla palava rakkauteni:
väkevä, tumma suklaa

2. Mikä on herkkua silmälle?

Rakkaudella hoidettu hyötytarha,
sellainen vanhanajan ryytimaa,
joksika minunkin puutarhani vielä joskus yltää.

3. Mitä haluat koskettaa?

Esikasvatushulluuden kuukautena: 

erimuotoisia siemeniä 

rapisevissa pusseissaan

muhevaa, märkää multaa

4. Mikä innostaa minua haistamaan?

Tänään viimeksi nuuhkutin  vauhdikkasti
kasvuun lähtenyttä yrttikansaa ikkunoilla... mmm..

Haaste oli tosi kiva toteuttaa, mutta hankalaa on sen eteenpäin välittäminen. Toivon, että kaikki tämän haastevastaukseni lukeneet ottavat haasteen vastaan ja pitävät hauskaa siihen vastatessaan :)

Ikkunalla vihertää

Kasvukaapissa on kivaa!

Esikasvatushyllyillä ja ikkunalaudoilla vihertää jo kivasti. Koulin osan yrteistä ja chileistä jo seuraaviin asumuksiinsa, kylvin kurkun (Double Yield) ja ihastelen melonien tomeria alkuja. Tomaatitkin jo itävät ja persiljapurkin vielä noin suurennuslasilla havaittava vaaleanvihreys enteilee, että huomenna sieltäkin pöngitään kunnolla esiin.
Ihana kevät!

Chilit uusissa yksiöissään

Yrttiselleri ja basilika koulittuina

Sormet syyhyävät päästä omenapuiden leikkuuhommiin. Upouudet, pitkävartiset sekatöörit  kiiltelevät houkuttelevina kuistinnurkassa ja  kevätaurinko lämmittää suloisen kutsuvasti.


 Ainoa asia, joka pidättelee sisällä, on leikko- ja ruukkukukkalista, joka   pitää opetella ensi viikoksi. 35 kukan tunnistus ja tieteellisten nimien muistiin painaminen on vielä hiukan vaiheessa. Hedelmä- ja marjalista on onneksi jo kuitenkin hallussa :)

Esikasvatushyllyn teinit

 Päivät soljuvat vauhdikkaasti opintojen parissa. Etätehtäviä on riittänyt ja luettavien sekä luettujen kirjojen pinot alkavat olla jo vaikuttavia. Ensi viikolla on jälleen odotettu lähijakso, jolla pääsemme ensimmäistä kertaa luokasta ulos ja oikeisiin töihin. Odotan innolla opiskelukavereideni tapaamista ja kuulumisia. Painiessani tieteellisten nimien kimpussa minua on suuresti lohduttanut se tieto, että niin tekee muukin ryhmämme :)

Esikasvatushyllyissä on täysi viherrys päällä. Chilit ja paprikat ovat jo niin isoja, että kotoamuutto omiin opiskeluyksiöihin tapahtui tänään. Yrttien alut pääsevät aivan näinä päivinä omiin kommuuniruukkuihinsa, kuka lopulliseen kotiinsa ja kuka vuokralle väliaikaisesti.

Tänään kylvin melonit(Sweet Siberian,Eden’s Gem, Minnesota Midget, Cantalupo di Charentais), osan tomaateista(Gnom, Cuor di Bue Häränsydän, Tiny Tim) ja lisää yrttejä(ruohosipuli, venäläinen rakuuna, sitruunamelissa, basilika Genovese). Noita monivuotisia yrttejä meillä jo kasvaakin, mutta lisää pitää saada. Jo nyt kolisevat yrttipurkit tyhjyyttään, vaikka kuvittelin kuivanneeni koko talven tarpeisiin. Toki, mitä enemmän näitä herkkuja hyllyillä on, niin sitä reippaammin niitä tulee käytettyä.

Pölyt pois puutarhakirjoista

Sain listattua jatkuvasti lisääntyvät puutarha- ja pihakirjani kirjasto-sivulle. Viime aikoina olen lukenut vain opintoihin liittyviä puutarhakirjoja, joten nyt koin monta mukavaa ainiin-hetkeä listatessani näitä muitakin kirjoja. Moni kirja on kulkeutunut minulle perintönä, toki paljon olen tehnyt myös kirpputori- ja huutonet-löytöjä. Tässähän kävi tietysti niin, että tunteja vierähti huomaamatta, kun piti selata kirjaa jos toistakin ja unohtua lukemaan niitä sieltä ja täältä :) Kirjat merkitsevät minulle paljon, enkä osaa sanoin kuvata sitä hyvänolontunnetta, jonka koen kirjojen yhteydessä. Sellainen määrä tiedon ja kokemuksen virtaa paperin rapinalla säestettynä, kun hiukan raottaa kansia...

Luentoja ja kasvun ihmeitä

Eilen oli koululla luentopäivä ja voitteko uskoa, toisena luennoitsijana oli the Pentti Alanko! Tunsin, että minua suorastaan hemmoteltiin, kun pääsin kuulemaan livenä hänen ajatuksiaan. Jos nimi ei jollekulle sano sen enempää, niin tässä kustannusosakeyhtiö Tammen kirjailijaesittely: Pentti Alanko on maa- ja metsätieteen maisteri ja hortonomi. Hän on Suomen tunnetuin ja tuotteliain puutarhakirjailija; teoksia on ilmestynyt kymmeniä. Alanko on toiminut suomalaisena asiantuntijana ja tarkistajana lukuisissa käännösteoksissa, ja hän on myös itse suomentanut alan kirjallisuutta. Pentti Alanko on toiminut Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurina sekä tutkijana ja yliassistenttina Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksella. Nykyään hän luennoi mm. Teknillisessä korkeakoulussa, Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksella ja Avoimessa yliopistossa.

Luento aikaansai lukuisia ideoita ja ahaa-elämyksiä, jotka nyt kuhisten kompastelevat ajukopassani :)
Kasvun ihmeen koin jälleen, kun menin aamulla supsuttelemaan sumupullolla esikasvatushyllyjen purkkeja. Piskuisen hennot mukulasellerin alut pönöttivät suorastaan liikuttavan päättäväisinä laatikossaan. Oli pakko ikuistaa nämä liikkikset tänne :)

Yrttistä ystävänpäivää

Laitoin kolme tämän hetkistä suosikkiyrttiäni itämään näin ystävänpäivän kunniaksi. Ehdoton ykköseni ja viimevuotinen uusi tuttavuuteni on talvikynteli(oik), joka menee meillä melkein ruokaan kuin ruokaan. Laitoin sitä viime vuonna vain vähän kokeiluun ja nyt sitten kylvinkin sekä edellisvuoden pussin jämät että kokonaisen toisenkin pussin :) Talvikynteli on monivuotinen, joten nyt jännään, miten se talvehtii isossa ruukussa kellarissa. Tänä vuonna aion laittaa sitä kasvamaan sekä suoraan maahan että ruukkuihin. Tulee sitten testattua talvehtiminen avomaallakin.
Yrttiselleri(vas) on niinikään löytänyt tiensä maustehyllyymme ja on mitä mainioin keitto- ja pataruokamauste. Tänä vuonna kylvin sitäkin enmmän kuin aikaisemmin, sillä harmittavasti se on jo loppu varastostani. Kolmas kiva mauste on sitten kumina, josta meillä käytetään niin lehtiä kuin "siemeniäkin".
Yrttistä ystävänpäivää, ystävät :)

Vihanneshommia kotona ja koulussa

Perus vihannespaprika

apple green munakoiso

Sunnuntai oli jälleen kylvöpäivä. Aurinko kurkisteli satunnaisesti pilviharson lomasta hymyillen lempeästi puuhasteluilleni.

Laitoin esikasvamaan paria paprikalajiketta, munakoisot sekä mukulasellerit. Tammikuussa kylvämistäni chileistä oli itänyt peräti 80%. Aika huimaa, sillä kaikki siemenet olivat ylivuotisia ja vanhempia. No hyvä, että joskus yllättyy näinkin päin.

Pusztagold paprika

 mukulaselleri

Opiskelussa käynnistyi tänään toinen lähiviikko ja uutena aineena aloitettiin avomaan vihannestuotannon perusteet. Olipa mukava nähdä "oma" porukkansa, eli luokkakaverini. Aikuisopiskelijoilla tuntuu  motivaatio olevan aivan omalla tasollaan, joten tunneilla syntyy paljon hyväntasoista keskustelua. Että minä nautin tästä opiskeluhommasta ja hyvästä opiskeluporukasta, loistavista opettajista puhumattakaan. Jotenkin kouluajoilta on jäänyt mieleen vaan niitä vähemmän mukavia opettajia, mistä lienee johtunut :)

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/2332741/kun-itse-tekee-niin-saa-mita-sattuu?claim=mmwf49xteqb">Seuraa blogiani 

Chilit pääsivät multiin

Näinkin pitkälle tammikuuhun maltoin, ennen kuin ensimmäiset esikasvatuspurkit ilmestyivät lampun alle. Oma siementilaukseni ei ole vielä saapunut postissa, mutta onneksi hädässä ystävä tutaan: Sain ihanien unkarilaisten chilien siemeniä niin ikään ihanalta ystävältäni ja pääsin kuin pääsinkin iskemään sormeni multaan! Tammikuu on ihan hyvä hetki aloittaa chilien kanssa, sen huomasin viime vuonna. Esikasvatin niitä sisällä toukokuulle ja siirsin sitten kasvihuoneeseen jo isoiksi kasvaneet taimet. Sato oli valtava. Chilit kukkivat uudestaan ja uudestaan ja tuottivat uusia hedelmiä, kun muistin käydä keräämässä vielä vihreää satoa jatkuvasti. Osan käytin vihreänä ja osan kypsytin sisällä hehkuvan punaiseksi ennen kuivaamista.

Tänä vuonna on tarkoitus laittaa vielä useampaa chililajia kasvamaan. En ole supertulisten chilien ystävä, mutta onneksi näitä semitulisia lajikkeitakin löytyy enemmän kuin tarpeeksi.

Kasvakaa pikku chilit, kasvakaa.