torstai 31. maaliskuuta 2011

Vanhoja ja vielä vanhempia aarteita


Olin viikonloppuna äitini luona viettämässä yhteistä syntymäpäiväämme. Mukaanviemisiksi oli ihana äitini pakannut minulle kassillisen aarteita vanhoilta ja vielä vähän vanhemmilta ajoilta. Vanha, repaleinen tuolinpäällys nousi kassista ensimmäisenä. Kaunis käsityö sai minut huokaamaan. Tämä talletetaan, jos ei muuta, niin mallia varten. Tuolin muistan olleen meillä "aina". Onneksi äiti otti päällisen talteen, kun tuoli hajosi lopullisesti.

 Seuraavana esiin tupsahtanut mekko sai minut liki kyyneliin. Muistan tämän rakkaan prinsessamekon niin hyvin. Pienenä tyttönä olisin halunnut pitää tätä joka päivä ja yölläkin, jos mahdollista. Tilasin vahvasti ärrää sorauttaen aamuisin marjapuuromekkoa päälleni. Täytyykin kaivella vanhoja valokuvia, sillä on erittäin todennäköistä, että olen pukeutunut juuri tähän mekkoon kuvaamista varten.




Todellinen aarre oli kassin pohjalla huolellisesti silkkipaperiin käärittynä. Isoisoäitini kirkkosilkki. Isomummu sai silkin joko kihlajais- tai huomenlahjaksi ja käytti sitä vain sunnuntaisin kirkonmenoissa tai muissa erittäin tärkeissä tilaisuuksissa. Silkki on 1800-luvun loppupuolelta ja ikäänsä nähden todella hyvässä kunnossa.


 Kirkkosilkki pääsee jollakin aikajaksolla vielä lasin alle ja seinälle. Täytyy vielä katsoa paikka niin, ettei aurinko pääse ainakaan suoraan paistamaan ja hapertamaan tätä aarretta.

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Rautalangan vääntelyä


Päivät vilahtavat kuin siivillä etätehtävien parissa. Eilen ehdin sen verran nenääni ulos pistämään, että aloitin vanhojen omenapuidemme leikkaamisen. Yksi on melkein tehty, 11 jäljellä... :) Puita ei ole ilmeisen pitkiin aikoihin järjestelmällisesti hoidettu ja leikattu, niinpä pääsen toteuttamaan koulussa saatuja leikkuu-oppeja samoin tein kotipihassa, mikäs sen parempaa oppimista!

Rautalangasta vääntelin ja punoin tuollaisen korin. Lankoja, metallihelmiä ja työtunteja meni paaaljon, mutta tuossakin työssä mukavaa on tekeminen ja edistymisen kyllä näkee koko ajan.

Viikonloppuna matkamittariini kilahti taas vuosi lisää. Hassua miten lapsena syntymäpäivien väli tuntui ikuisuudelta ja nyt ne vilahtelee aika haipakkaa, noh, sellaista se vaan on :)

Tässä kuvassa lahja"saalistani". Kummasti läheiset niin tietävät, millä minut saa hyrisemään tyytyväisyydestä.


Tässä vielä pari kuvaa tuosta rautalankakorista



Tänään pinnaan sen verran opinnoista, että kylvän kurpitsat esikasvamaan ja koulin persiljan, venäläisen rakuunan sekä sitruunamelissan ruukkuihinsa. Aurinkoisen ihanaa tiistaita!

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Kaulapussukka ja sukat


Kuljin aivan "sattumalta" Prisman lankahyllyn ohi ja matkaani tarttui muutama kerä Novitan Villavaa (100% villa), kun kerran edullisesti oli tyrkyllä :) Väri toi mieleeni ihastuttavan sekoituksen makeita, jopa äiteliä makuja, kuten maitokahvi-toffee-hattara. Sukat syntyivät rentouttavana välipalana parina iltana, enkä edes miettinyt raitojen asettumisia tai värinvaihtojen kohtia, annoin mennä vaan ja nautin kyydistä. Lopputuloksesta sitten huomasin, että aivan turha noita värejä olisi ollutkin täsmäillä, sillä eri kerissä värit olivat eri järjestyksessä(katsoi sitten kummasta päästä tahansa) ja toisessa kerässä ei ollut mokkakahvin väriä ollenkaan.


Pussukan koukkusin koulussa ja hipistelin kukkakoristeineen sitten kotona. Nyt koulunaulakko-aikana olen huomannut, että jos aamulla sattuu pukeutumaan taskuttomaan yläosaan, niin ongelmaksi tulee kaivella kännykkää ja muuta pikkusälää kassin pohjalta. Tarvitsin siis pussukan ja tällainen siitä sitten tuli.


Pussukka oli kiva tehdä ja koukkuamalla sain siihen jämäkämmän, kankaanomaisen pinnan. Saattaa olla, että näitä syntyy vielä eri väreissä. Ohjetta minulla ei tähän(kään) ollut, mietin siinä tehdessä ja ihan kiva lopputulos kuitenkin syntyi. Villava on miellyttävä lanka niin neuloa kuin koukutakkin, pehmoinen ja juokseva.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Kaukosäätimen kuningatar


Meidän perheessä on ihan selvää, kenen lempiohjelmia sitä katsellaan :) Toki nöyriä kanavanvaihtopyyntöjä saa Cindylle esittää.
Vaikka ulkona tuuli paiskoo ja riepottaa, niin minulla on silti oikeinkin hyvä mieli. Läpäisin kukkatunnistustentin viimeistä kirjainta ja väliviivaa myöten oikein! Ooh, kun olen tyytyväinen. Nautin tästä nyt hetken ja palaan sitten ahertamaan seuraavaan tenttiin...

Sain eilenillalla Lilalta tunnustuksen, josta jo edellisessä viestissä kirjoittelinkin. Kiitos vielä kerran. Eilen olin niin väsynyt, etten millään jaksanut alkaa linkittämään niitä, joille haluan tämän eteenpäin laittaa. Olen löytänyt niin monia käsittämättömän hyviä blogeja, joiden takana on selkeästi valtavan upeita tyyppejä. Koska olen todella vihreä näissä tunnustusten vastaanottamis- ja eteenpäinlähettämisasioissa, niin en edellisen(ensimmäiseni) tunnustuksen yhteydessä tajunnut, että saman tunnustuksen voi lähettää jollekin, jolla sellainen jo on!
Hahaa, nytpä tiedän paremmin, joten laitan tämän tunnustuksen Neferille, Aulille, Tintille, MariJ:lle ja Zeldalle.
Koittakaa kestää, tiedän että teillä on taatusti tähän jo vastattuna, mutta kun minä halusin laittaa tämän vielä kerran, juuri teille :)

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Kiitos tunnustuksesta, Lila!



Sain Lilalta siis tämän ihanan tunnustuksen, johon olen vastannut täällä.

Miten hyvältä tälläinen huomaaminen tuntuukaan, kiitos vielä kerran Lila!
Olen jo puoliksi unten mailla, joten jätän huomiselle tämän tunnustuksen eteenpäin laittamisen. 
Huomenna on leikko- ja ruukkukukkien tunnistustentti, pitäkäähän peukkuja.
Aamuherätys on jo ennen kuutta, joten hyviä unia ihanat ihmiset :)

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Siitä se ajatus sitten lähti

Satuin taannoin katselemaan pitkästä aikaa Strömsöötä. Jaksossa vierailija esitteli ja näperteli lampunvarjostimia muovikasseista. Ajatus oli mielestäni kannatettava ja hieno, mutta en sellaisenaan siihen innostunut niin, että olisin välittömästi halunnut muovipussivarjostinta kotiini. Hajanaiset ajatuksenpätkät kompastelivat päässäni varjostinteeman ympärillä  ja riittävän kauan harhailtuaan törmäsivät sitten toisiinsa: Syntyi Ajatus.
Tuskin taaskaan keksin mitään, mitä ei jo olisi tehty, mutta minulle tämä oli uusi juttu, joten toimeen oli tartuttava heti. Samoilta lämpimiltä lähdin myyräverkkorullan kimppuun ja naksin siitä joltisenkin kokoisen kappaleen, jonka taivuttelin sylinterin malliin, varjostimen pohjaksi.



Lankahyllyiltäni löytyy sekä tooodella vanhoja, aitoja kasari-pörhelö-lankoja että muita tuoreempiakin efektilankojen jämiä pahvilaatikollisen verran. Joka keränlopussa on jäljellä hankala määrä lankaa; enemmän kuin jämälanka, mutta vähemmän kuin teen tästä jotain kivaa. Päätin siis tehdä lankavarjostimen sillä muovipussi-tekniikalla, eli pätkä taitetaan kahtia ja vedetään verkosta itsensä läpi.

Tässä on muutaman aloituskerroksen verran esimakua. Lisää syntyy, kunhan jaksan viitsiä leikellä noita pätkiä :) Laitoin hökötyksen roikkumaan oviaukon verhotankoon, niin työskentelykorkeutta voi säädellä sopivaksi työn edetessä ja molemmat kädet jäävät vapaiksi langanpujotteluhommiin. Saas nähdä mikä on lopputulos, tekeminen on ainakin tosi kivaa!



Tänään alkaa koulussa jälleen lähiviikko, jipii! Ihanien opintojen pyörteissä viikko hurahtaa kuin siivillä. Mukavaa maanantaita!




sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Eero ja Tyyne kevätasuissa


Kiitos vielä kerran kaikille, jotka vinkkasivat tuosta Eeron ohjeesta. Nyt on kevätasuinen Pikku-Eero valmis ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Eero on simppeli, helppo ja joutuisa tehdä.
Tyynen kanssa sitävastoin jouduin liki painiotteluun, ennenkuin Tintti ja Neferi ystävällisesti lisävalaisivat Tyynen jujua. Sitten kun hokasin homman, niin virkkasin silmät kiiluen samalla istumisella koko täyttö-kerroksen :)
Tyynestä tuli hiukan takakireä ja säikeilevä lanka on virkkaajan toimesta haljennut aika-ajoin kakkosvärin täyttö-tiimellyksessä. Kumpikin malli on mielestäni kiva ja tulen tekemään molemmilla varmasti lisää patalappu-pannunalustoja. Mielessä itää jo idea pannumyssystä Eeron malliin...

Tyyne näyttäytyy enemmän edukseen Tintin blogissa, josta löytyy sitten ohjekin siihen.


perjantai 18. maaliskuuta 2011

Näyttääkö tutulta?


Tein tänään ihanan kirpparilöydön ja nyt yritän selvittää sen salaisuutta. Kyseessä on pannunalunen tai patalappu, toimii molempina, itse kallistuisin pannunalusen suuntaan. Olen miettinyt, miten tämä on tehty ja keksinyt muutamankin mahdollisen vaihtoehdon, mutta sitä lopullista ahaa!-ajatusta ei ole vielä tullut. Ennenkuin alan purkamaan tätä ihanuutta, niin ajattelin kysäistä, josko kukaan tunnistaa ja ehkä jopa osaa vinkata ohjeen mahdollisen sijainnin. Elikkäs, näyttääkö tutulta?


Tässä on kaksi samanlaista lappua yhditetty noilla reunaa kiertävillä kukilla(tai tähdillä, miten kukakin ne näkee). Itse aloittaisin keskustan pylväsneliöstä ja etenisin sitten mummonneliö-tyylillä ympäri lappua. Kukka-kuviot näyttää olevan ommeltu.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Mummot etenee

Helmikuussa aloittamani mummonneliöpeitto etenee omaa tahtiaan. Pikkumummoja teen lähiviikoilla koulussa ja yhdistelen niistä sitten isomummoja kotona. Nyt syntyi jo ensimmäinen isoisomummo :) Ehkäpä tämä on jo ensi talvena käyttövalmis? En alkanut palasia tässä vaiheessa vielä  höyryttelemään, joten koittakaa sietää kuvassa näkyvät kuprut ja töyssyt. Valitsin mustikka-mummojen reunustusväreiksi jotakuinkin ko langasta löytyviä värejä. Isoisomummojen reunustusvärillä ajattelin hiukan rauhoittaa kokonaisuutta. Mielestäni kuitenkin vaalea kanervanväri istuu tähän mustikkametsä-ajatukseen ihan hyvin. Valkoisen käyttäminen isomummojen yhdistämisessä jo hiukan kaduttaa, tuumin siinä vaiheessa, että se raikastaisi kivasti. No näillä mennään :)
Lopunkaiken, varmasti lämmin torkkupeittohan tästä joka tapauksessa tulee.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Vaaleanpunaisia höpsötyksiä


Se on kevät hiipinyt lujasti myös pään sisälle, sillä enpä muista koska olisin vaaleanpunaisen langan kanssa ollut käsityötekemisissä :) Neuloin nämä höpsötykset hetken mielijohteesta, enkä todellakaan ajatellut itse näihin laittautua. Toki sen olen jo oppinut, ettei koskaan pidä sanoa että ei koskaan, joten mene ja tiedä vaikka vaaleanpunaisissa vielä joskus kulkisin :D
Neuloin vapaasti muokatulla polvekemallilla vaaleanpunaisen Nallen ja edellisestä huivistä jääneen Delanon yhteen höystettynä runsaan sopivalla määrällä kissankarvoja. Nallea tähän settiin kului n 150g ja Delanoa n 50g.



tiistai 15. maaliskuuta 2011

Ikkunalla vihertää

Kasvukaapissa on kivaa!
Esikasvatushyllyillä ja ikkunalaudoilla vihertää jo kivasti. Koulin osan yrteistä ja chileistä jo seuraaviin asumuksiinsa, kylvin kurkun (Double Yield) ja ihastelen melonien tomeria alkuja. Tomaatitkin jo itävät ja persiljapurkin vielä noin suurennuslasilla havaittava vaaleanvihreys enteilee, että huomenna sieltäkin pöngitään kunnolla esiin.
Ihana kevät!
Chilit uusissa yksiöissään


Yrttiselleri ja basilika koulittuina
Sormet syyhyävät päästä omenapuiden leikkuuhommiin. Upouudet, pitkävartiset sekatöörit  kiiltelevät houkuttelevina kuistinnurkassa ja  kevätaurinko lämmittää suloisen kutsuvasti.


 Ainoa asia, joka pidättelee sisällä, on leikko- ja ruukkukukkalista, joka   pitää opetella ensi viikoksi. 35 kukan tunnistus ja tieteellisten nimien muistiin painaminen on vielä hiukan vaiheessa. Hedelmä- ja marjalista on onneksi jo kuitenkin hallussa :)

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Polvekeraitaa huivissa


Polvekeraitasukkia tehdessäni mietin, mihin kaikkeen muuhun tätä kivaa, simppeliä( ja koukuttavaa) malliraitaa voisikaan käyttää. Ensimmäisenä mieleeni tuli huivi ja kun näin tämän cewec:n Delano-langan Lankamaailmassa, niin tiesin, että tästä se lähtee. 
Langasta mieleeni tuli eräs ystäväni, joten tämä huivi tulee matkustamaan hänelle kostona ihanasta ystävyydestä :)

Delano-lanka on alpakka-, mohair-, villa- ja akryylisekoite. Huivi on reilun metrin mittainen ja n 40cm leveä.
Lankaa kului 120g.

Läpivientihuivi on mielestäni mahdottoman käytännöllinen, niinpä tekaisin polvekeraitojen väliin aukon läpivientiä varten.

Työn alla on parhaillaan vaaleanpunaisesta(!) Nallesta ja tästä samasta Delano-langasta setti, josta on valmiina huivi ja kämmekkäät, pipo-myssäkän silmukatkin on jo luotu. Niin ja siis tietysti vielä polvekeraitana :)

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Takaisin taajuuksilla

Jo muutaman päivän ajan olen ollut koko ajan kasvavan ärsytyksen vallassa; En ole päässyt omaan, saati muihin blogger-blogeihin sisälle! Pääsinpä huomaamaan, miten olen jo hiukkasen riippuvainen päivittäisestä blogien selailusta :)
Mantan ilme kuvastaa näiden viime päivien harmitusta hyvin.

No, onneksi ihana insinöörini päätti aloittaa tutkimukset kun huomasi, että tilanne alkaa pian riistäytymään käsistä.

Asiaa hämmästeltiin pitkään ja hartaasti.  Yksinkertainen ratkaisukin sitten vihdoin löytyi ja sivutuotteena putsaantui koneeltani ties mitä töhnää ja taukkaa.

Olen ollut tyytyväinen Firefox-selaimen käyttäjä, mutta viimeisin päivitys toi mukanaan tämän ongelman. Muilla selaimilla pääsen kivutta plaraamaan blogeja, mikä helpotus!

Tilaamamme Canonin järkkäri saapui tänään ja ensimmäiset kissakuvat on otettu. Aikamoinen kamera- ja kuvausopettelu on edessä, onneksi on myös intoa ja halua oppia :)

Cindyä tietokonesäätäminen jaksoi vielä hiukan kiinnostaa, mutta Manta tuumasi, että hohhoijaa.


tiistai 8. maaliskuuta 2011

Ensimmäinen tunnustukseni

Voi ihana Auli minkä teit! Sain naistenpäivän kunniaksi tämän tunnustuksen mahtavan virveriikka - blogin Aulilta. Koitin vastailla tunnustuksen mukana tulleisiin kysymyksiin tunnollisesti ja ajatuksella, sillä olen niin otettu tästä :)
1. Milloin aloitit blogin
Oma blogi on minulle todella uusi juttu ja opin blogin pitämisestä liki päivittäin uusia asioita. Aloitin blogini 14.12.2010 ja heti alkuun minut yllätti se, että näitä minun juttujani oikeasti joku käy jopa lukemassa. Olen erittäin otettu siitä, että olen saanut vakkarilukijoita, joiden mainiot kommentit lämmittävät joka kerta mieltäni. Blogiystävyys ei siis olekaan urbaani legenda! Lämmin kiitos etenkin Aulille, Neferille ja Tarinalle!

2 Mistä kirjoitat? Mitä käsittelet?
Kirjoitan kaikenmaailman käsitöistä, askartelukokeiluista, kirjoista ja  nauratan jopa itseäni puutarhapöhelyydelläni. Tarkoitukseni on kirjoittaa myös keittiöpuuhasteluista, lähinnä erilaisten säilykkeiden keittelystä ja kuivailusta. Kuvailen myös semi-maalaiselämäämme, rakkaiden kissojen touhuja ja puutarhuriopintojen ihanaa, mutta joskus ehkä kivistäkin polkua.

3. Mikä tekee blogistasi erityisen?
Ööh, tämä on hankala. Ehkä se, että täysin häpeilemättä kuvaan ja julkaista pläjäytän myös niitä ei niin onnistuneita-käsityökokeilujani :) 

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin?
Olen jo pitkään lukenut muiden blogeja ja aina kuvitellut, että blogin pitäminen on nörtillisesti vaativaa ja muutenkin hankalaa. Vuosien ajan siis vain ihailin muiden taitoa ja viitseliäisyyttä ja poimin talteen mitä upeampia ideoita ja ohjeita. Muhitin blogi-ajatusta ajukopassani ja lopullinen sysäys aloittamiseen tuli, kun eksyin bloggerin aloitussivulle ties mitä asiaa googlatessani. Oli siis sen aika :)

5. Mitä haluaisit muuttaa?
Haluan oppia kuvaamisen taitoa niin, etten joka postauksen yhteydessä ajattele, että voikun osaisin kuvata paremmin. Tilasimme juuri järkkärin, joten kun opin käyttämään sitä, niin en enää voi syytellä edes kameraa.

Haluan jatkaa tätä tunnustusta Lintulepakko - blogiin, jossa vieraillessa tulee aina hyvälle mielelle.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Kauneusvinkkejä 50 vuoden takaa

Kirpparilöytö Kodin neuvokki sarjan Kauniiksi kodin keinoin - kirja vuodelta -61 antaa hurjan määrän monenlaisia kauneudenhoitovinkkejä. Tässä pari makupalaa:

Silmäripsien pidennykselle löytyi ohjeistusta, jota en ihan ensimmäiseksi lähtisi kokeilemaan:

Silmäripsien kasvua ja tuuheutumista edistää parhaiten risiiniöljy. Oliiviöljy on järjestyksessä teholtaan seuraava. Öljyn teho paranee, jos siihen lisätään rommia(1 tl rommia, 3 tl öljyä). Öljykäsittelyä on jatkettava säännöllisesti ainakin kuukausi, ennen kuin vaikutus alkaa näkyä.
Leikkaaminen edistää silmäripsien kasvua aivan samoin kuin se edistää muiden pienten ihokarvojen kasvua ja karheutumista. Levitä ripsiharjalla silmäripsiisi mascaraväriä, niin että näet ripset täydessä pituudessaan. Sitten otat pienet, puhtaat sakset ja leikkaat sieltä täältä ripsistä irti pienenpienen kärkipalasen.

Ryppyjen muodostumista vastaan löytyi muutama neuvo: 

Älä koskaan pyyhi kasvojasi venyttävillä, alaspäin suuntautuvilla pyyhkimäliikkeillä. Älä lukiessasi tai kirjoittaessasi nojaile poskeasi käteesi. Älä nostele kulmakarvoja ilmehtiessäsi. Älä rypistele kulmakarvojasi. Älä hiero ja venytä silmäluomiasi.

Ilmeettömyys ei ainakaan minulta onnistu, kulmakarvat heiluvat jo ajatellessa, saati jonkun kanssa keskustellessa :)
Tämä kirja on hyvin hauskaa lukemista, joten varmasti seuraa jatkoa kauneudenhoidollisien vinkkien muodossa.
Mukavaa maanantaita!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Virkattu kassi ja ompelupöydän valtiatar

Opiskelijahan tarvitsee tietysti koululaukun. Minulla sinne pitää mahtua luentokansio, kirjoja ja käsityö kaiken muun tarpeellisen ohella. Kokosin mustat, valkoiset, musta-valkoiset ja harmaat matonkuteet läjään ja virkkasin niistä suunnitellaan tehdessä-suosikkitekniikallani kassin.
Rosoinen ja todella itsetehdyn näköinen, mutta ah, niin toimiva kassi sitten syntyikin. Kyllä kelpaa huomenna aloittaa lähijakso, kun tavaratkin mahtuvat kassiin :)




Kankaiden ja viimeistelypingoitusta odottavan huivin muodostama kasa on valloitettu. Itseoikeutettu kaikkien pinojen suvereeni valtiatar ja kukkulan kuningas-pelin mestari Cindy lepää raskaan valloitustyön jälkeen.